Turku 1917

Elämää 1900-luvun vaiheilla

1900-luvun alku oli Suomessa tapahtumarikasta aikaa, jota leimasi teollistuminen, venäläistämistoimet, Suomen itsenäisyysjulistus sekä sitä seurannut sisällissota. Kun Venäjän kontrolli Suomesta väheni, uuden maan sisäiset ristiriidat tulivat selvemmin esiin. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu oli suuri, ja erityisesti työväenluokkaisten köyhien keskuudessa levisi idea työväen vallankumouksesta. Maassa vallitsevat vahvat poliittiset erimielisyydet olivat alkusysäys tuhoisaan sisällissotaan 1917–18.

"14. lokakuuta 1917
Yleinen lakko alkoi klo 9 aamulla. Satoi koko päivän."

Yllä oleva sitaatti on Alfred Jacobssonin päiväkirjamerkinnöistä. Alfred Jacobsson (1841–1931) oli varakas liikemies Turussa ja yhteiskuntaluokkansa tyypillinen edustaja. Hänen menestyksensä perustui osittain avioliiton ja perinnön kautta saatuun omaisuuteen, mutta myös kovaan työhön. Alfred meni naimisiin Hélène Kumlinin kanssa ja pääsi näin osalliseksi Turun liike-elämään ja seurapiireihin. Perheen tuttavapiiriin kuului useita tunnettuja liikemiehiä, professoreita, taiteilijoita ja teollisuusjohtajia yhteiskunnan yläluokasta. Alfred Jacobsson oli itse mukana liike-elämässä ja johti useita yhtiöitä, pankkeja ja tehtaita Turussa. Hän toimi myös Ruotsin varakonsulina vuosina 1890–1918. Pariskunnalle sekä heidän kaltaisilleen 1900-luvun alun Turussa eläneille porvariston edustajille hyväntekeväisyys ja yhteiskunnallinen osallistuminen olivat tärkeitä.

Alfred Jacobssonin päiväkirjamerkinnät, perheen talouskirja ja kirjeenvaihdot valaisevat, miten Alfred ja hänen perheensä elivät ja kokivat muutosten vuodet. Päiväkirjamerkinnät ovat lyhytsanaisia. Alfred on tehnyt muistiinpanoja matkoista, vierailuista, tapaamisista, perheen askareista ja tärkeistä tapahtumista. Poliittista tilannetta ja yhteiskuntaa koskevat muistiinpanot ovat suppeita. Hän oli kuitenkin tekemisissä henkilöiden kanssa, joilla oli poliittisia yhteyksiä sekä vankilaan joutuneiden ja sodan realiteetit kokeneiden henkilöiden kanssa.

Keskeisessä osassa on kaupunkilaiselämä sekä Alfredin ja hänen perheensä arki. Arkistomateriaaliin ovat tallentuneet kokemukset ja yhteiskunnan tapahtumat, ja sitä kautta saadaan käsitys porvarielämän realiteeteista. Vaikka yleinen tilanne oli rauhaton, ihmiset kävivät teatterissa ja illallisilla, osallistuivat yhdistystoimintaan ja harrastivat pianonsoittoa. Perhesiteitä ylläpidettiin toistuvilla päivällis- ja kahvikutsuilla. Elämä oli näennäisesti suhteellisen turvallista ja vakaata. Pinnan alla oli kuitenkin huoli läheisistä ja rakkaista. Hélènen ja perheen pitkäaikaisen ja uskotun palvelijan Karin Ruthin välillä käydyssä kirjeenvaihdossa mainitaan väkivalta ja ryöstöt.

"18.12.1917. Rakas Karin.
Kirjoitin sinulle kirjeen, mutta postin lakon vuoksi se ei luultavasti ole tavoittanut sinua. Kiitos harvinaisesta kermasta ja voista... Täällä on ennenkuulumattomia väkivaltaisuuksia. Kaikki varastetaan ja tuhotaan, pian ne varmaan hyökkäävät taloihin ja koteihin täällä kamalan vaikeaa. Nyt en voi edes kehottaa sinua tulemaan ja altistamaan itseäsi näille vaaroille...”

Kirjeestä käy myös ilmi, että kermaa ja voita oli onnistuttu hankkimaan, vaikka niistä olikin pulaa. Perheellä oli Ruissalossa kesähuvila Frugård, jonka viljelmien ansiosta loisteliaan arjen ylläpitäminen oli mahdollista. Alfred kirjoitti kirjeessään August Keirknerille 7.9.1917

”“...kiitos Helenen pienviljelysten meillä on hyvin maitoa, vihanneksia, kanoja ja hanhia. Minun viinivarastoni riittävät vähintään 3 vuodeksi, vaikka päivässä kulutettaisiin keskimäärin 2 pulloa.””.

Museo

Museo ”Ett hem”

Konsuli Alfred Jacobsson (1841-1931) oli merkittävä liikemies vuosisadanvaihteen Turussa. 1800-luvun lopussa hänen puolisonsa Helene Jacobsson o.s. Kumlin (1854-1931) päätti, että heidän kotinsa tulee säilyttää museona. Tätä ajatellen hän alkoi määrätietoisesti keräillä taidetta ja antiikkia. Jacobssonit testamenttasivat kotinsa Åbo Akademille, tarkoituksena että se koskemattomassa tilassa ”todistaisi ylemmän luokan elämästä vuosisadan vaihteessa”. Museo ”Ett hem” avattiin toukokuun 29. päivä 1932 Jacobssonien alkuperäisessä kodissa Hämeenkatu 30:ssa. Vuodesta 1965 museo on toiminut nykyisellä paikallaan Piispankatu 14:ssa.

Museo sisältää taide-, esine- ja huonekalukokoelmia. Museon taidekokoelma on merkittävä ja koostuu pääasiassa kotimaisesta vuosisadan vaihteen taiteesta. Kokoelma sisältää teoksia mm. Albert Edelfeltiltä, Helene Schjerfbeckiltä, Victor Westerholmilta, Gunnar Berndtsonilta, Hjalmar Munsterhjelmilta ja Akseli Gallen-Kallelalta. Museo on erikoistunut dramatisoituihin, interaktiivisiin opastuksiin vaihtelevin teemoin. Kesäaikaan museon tarjontaan kuuluu myös verantanäyttely.

Avoinna

”Ett hem” on avoinna kesäisin 2.5.-30.9. ja joulunaikaan 25.11.2017-7.1.2018 tiistaista sunnuntaihin.

Piispankatu 14, 20500 Turku
www.etthem.fi
etthem(a)abo.fi
Tel.358 (0)20 786 1470
facebook.com/etthemabo
instagram.com/etthemabo