Salo 1917

Maamme itsenäisyyden alkuvaiheet Salossa

Helmikuun vallankumous Venäjällä 1917 johti tsaari Nikolai II:n kruunusta luopumiseen. Venäjän tapahtumat vaikuttivat Suomeenkin, olihan maassamme yli 100.000 venäläistä sotilasta, joiden kurittomuus ja mielivalta herättivät epäluuloja kansassamme. Kesällä 1917 myös maaseudulla ja työväestön keskuudessa esiintyi levottomuutta. Näiden seurauksena porvarit perustivat suojeluskuntia yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Myös työväestö järjestäytyi perustamalla punakaarteja.

Lokakuun vallankumouksessa 1917 bolshevikit ottivat vallan Pietarissa ja levottomuudet maassamme lisääntyivät. Marraskuussa 1917 alkoi yleislakko, joka päättyi 19.11, mutta Salossa ”vallankumous” jatkui. Turusta saapui junalla jo seuraavana aamuna suomalais-venäläinen aseistettu joukko, joka vastarintaa kohtaamatta otti haltuunsa poliisilaitoksen ja puhelinaseman. Punakaarti perusti poliisilaitokselle johtavan komitean, joka vangitsi kauppalan kolme poliisia sekä muita johtohenkilöitä ja lähetti 3-6 miehen ryhmiä paikkakunnan sosialistien opastamina kotitarkastuksiin. Tarkastuksissa haettiin etupäässä aseita, mutta etsijöiden harmiksi niitä ei paljon löytynyt. Muitakin tavaroita hävisi etsinnöissä. Tällainen meno jatkui Salossa ja lähipitäjissä aina tammikuun 27. päivään 1918 asti, jolloin alkoi vapaussota tai kansalaissota.

Salossa vallanvaihto tapahtui laukaustakaan ampumatta. Punakaartin järjestäytyminen oli mutkatonta. Johtotehtäviin tai päälliköiksi valittiin työväenjärjestöissä toimineita. Maltillisemmat pysyivät usein taustalla ja radikaalit valtasivat johtopaikat. Salosta valkoiset pyrkivät pohjoiseen Huittisiin, jossa rintama oli sodan alussa. Kaikkiaan toistasataa suojeluskuntalaista liittyi valkoisiin talvella 1918. Punaiset perustivat Salossa kolme komppaniaa, jotka taistelivat Ruovedellä ja Tampereella. Huhtikuun alussa punaiset vetäytyivät Salosta ja valkoiset ottivat vallan. Lähtiessään punaiset räjäyttivät Salon ja Halikon rautatiesillat. Sota päättyi 16.5.1918.

Vapaussodan aikana murhattiin Salon seudulla tilanhoitaja A. V. Canth ja meijerin isännöitsijä Oskari Kankare. Märynummella teloitettiin 50 punakaartilaista, joista 49 oli somerolaisia.

Suomen sotasurmat –tilaston mukaan Salon seudulta sodassa ja vankileireillä sai surmansa 372 punaista, joista 194 kuoli vankileireillä, 41 ammuttiin tai murhattiin ja 137 kaatui tai katosi. Valkoisista 33 kuoli, joista 22 murhattiin ja 11 kaatui.

Itsenäisyyden museossa näistä tapahtumista kertoo kymmenen salolaisen vapaussoturin henkilövitriinit kunniamerkkeineen ja taustatietoineen. Lisäksi paikkakunnalla tapahtuneista murhista ja teloituksista on materiaalia.