Rusko 1917

Rindellin mäkitupamuseo

Rusko oli 1900-luvun alussa 750 asukkaan maatalouskunta, jossa ei ollut kartanoita eikä merkittävää teollisuutta. Täällä elettiin maaviljelyksen ja karjanhoidon edellyttämällä vuodenkierrolla. Tieto valtakunnan tapahtumista saatiin puhelimitse ja sanomalehdistä, joita olivat Uusi Aura, Turun Sanomat ja Turun Päivälehti. Turku oli lähin kaupunki, jonne vei tie Maarian kautta.

Suomessa elettiin vuonna 1917 sekavaa ja levotonta aikaa, mutta kyseisenä vuonna ei Ruskolla esim. ollut vielä punakaartia eikä suojeluskuntaa. Heijastumia oloista toki kuntaankin tuli, mm. kunta aloitti hevosten ja miesten pakko-otot sotilastarkoituksiin ja linnoitustöihin Helsingin seudulle. Ruskon kirkon lähettyvillä, hautausmaan takana, sijaitsee Rindellin mäkitupa. Tupa on seissyt siinä 1700-luvulta, tarkat tiedot alkavat Matti Rindellin muuttaessa mäkitupaan 4-vuotiaana poikasena v. 1861.

Matti Rindell tuli Ruskolle äitinsä, ja isäpuolensa mukana Raisiosta. Isäpuoli oli ammatiltaan suutarimestari ja hänen jälkiään Matti seurasi. Matti meni aikanaan naimisiin Emerentia (Emma) Lindholmin kanssa ja he jatkoivat elämää mäkituvassa lapsineen, joita heillä oli kuusi.

Matti teki ensin suutarintöitä kierrellen ruskolaisia taloja, mutta myöhemmin hänellä oli suutarinverstas porstuan takana, olipa hänellä pari oppipoikaakin. Torppa oli vuokrattu Nissin talolta, jonne tehtiin 6 taksvärkkipäivää. Kun perheen isä oli kuollut 1912, saatiin elanto perunamaasta, lehmistä, porsaista ja kanoista. Lisäksi kammiosta käytiin pullakauppaa. Emman sisar toimi leipurina Raisiossa ja sieltä haettiin joka lauantai pullakuorma myytäväksi kirkonmenojen jälkeen kirkossakävijöille sunnuntaipullaksi. Myynnissä oli örfiloja, sekaleipiä, kaltiaisia, korppuja ja piparkakkuja. Vapuksi valmistettiin tynnyrillinen simaa, jota myytiin nuorisolle porstuasta.

Mäkitupaan kuului tupa, kamari, suutarinverstas, eteinen ja sali. Tuvan katossa roikkuivat leipävartaat ja nurkassa sijaitsi hella leivinuuneineen. Ovipielessä oli vesisaavi ja vieressä likaämpäri. Valoa iltaisin antoivat öljylamput. Kauneutta ja viihtyisyyttä toivat köyhän ilo (palsami) ja kaktukset, asparagus, aralia ja fiikus.

Lasten ollessa vielä kotona arkena elettiin yleensä tuvassa. Siellä kudottiin mattoja, leivottiin, syötiin ja nukuttiin. Mäkituvassa eli perheen lisäksi isoäiti ja ajoittain myös äidinäiti. Kamarissa oli kakluuni ja klaffipiironki, jossa säilytettiin arvokkaimmat paperit. Ikkunan edessä oli ompelukone. Salia pidettiin yleensä kylmänä ja sitä käytettiin harvoin.

Pihapiiriin kuului kammio, jossa sijaitsivat viljalaarit ja sianlihatiinu. Kammion vinttiin lapset menivät turvaan ja ukkosta piiloon. Kammion takana oli ulkohuone. Navetassa oli kaksi lehmää ja pahna, jossa oli sikoja. Mehiläispesä kuului myös pihapiiriin ja hunajasta saatiin lisätuloja. Pihassa oli pihlaja, sireeni ja omenapuu. Kauempana sijaitsi ryytimaa ja perunamaa.

Vuonna 1917, Suomen itsenäistyessä, Rindellin mäkituvassa eli leskeksi jäänyt Emma. Emma Rindell oli 57-vuotias, hänen miehensä suutari Matti Rindell oli kuollut 5 vuotta aikaisemmin ja anoppi, joka asui heidän kanssaan, edellisenä vuonna. Kaksi poikaa oli lähtenyt v. 1915 Amerikkaan, Naima kävi kauppakoulun, oli naimisissa ja Turussa kauppa-apulaisena, Aarnesta oli tulossa opettaja, Elli oli kauppaopistossa, ja Niilo kävi teknillisen koulun ja hänestä tuli konemestari.

Kun valtakunnan tasolla etsittiin Suomelle ratkaisua itsenäisyyden saavuttamiseksi, Rindellin mäkituvassa leski Emma eleli tavallista arkipäivää, hoiti kotieläimiään ja kävi kirkkopyhinä pientä pullakauppaa hengenpitimiksi. Lapset olivat lähteneet maailmalle, toiset Turkuun töihin ja opiskelemaan, kaksi valtameren yli paremman elämän toivossa. Emman päivät kuluivat kotimökin tanhuvilla rauhaisaan tahtiin, naapurien välityksellä hän kuuli ison maailman tapahtumista ja välillä päivien kulun katkaisivat lähellä asuvien lasten käynnit kun he kävivät tervehtimässä äitiään ja mummuaan.

Museot

Ruskon museot ja kotiseututalo

Ruskon 2 museota sijaitsevat Ruskon kirkonmäellä, toinen kirkon kupeessa, toinen hautausmaan takana. Kirkon vierellä olevassa kaksikerroksisessa entisessä lainamakasiinissa yläkerrassa esitellään pysyväisnäyttelyssä kirkon vanhoja esineitä, mm. papin hautajaisisssa käyttämä päähine, alakerrassa on Rusko-kousan jäljennös ja vaihtuvia näyttelyitä.

Rindell-tupamuseo

Rindell-tupamuseo kertoo suutarin perheen elämisen puitteista 1900-luvun alkupuolella. Öljylampun valossa tehtiin askareet, vesi kannettiin ämpäreissä sisään ja ulos, lämpöä antoi hella ja kaakeliuunit.

Yhteystiedot

Rindellin Mäkitupamuseo
Avoinna kesällä su 11-15
Ruskon kirkkotie
21290 Rusko
www.rusko-seura.fi

Ketosen Torppa

1900-luvun alussa rakennettu Ketosen torppa sijaitsee Ruskon ytimessä. Se ei ole museo, vaan toimiva kotiseututalo. Siellä pidetään kokoukset ja pienimuotoiset juhlat ja tilaisuudet. Tila on vuokrattavissa yhdistyksille ja yksityisille.

Yhteystiedot

Ketosen torppa
Ohjaluodontie 2
21290 Rusko
www.rusko-seura.fi

Rusko-seura ry.

Simo Kemppainen: skemppai@dnainternet.net
Ulla Vesterinen: ulla.vesterinen@vestigo.fi