Mynämäki 1917

Mynämäen pappila

Mynämäen kunnan museotoimi sai v. 2015 lahjoituksena Törrösen suvulta lääninrovasti Frans Wilho Sipilälle kuuluneen Mynämäen pappilan salin kaluston. Sipilä oli Mynämäen kirkkoherrana 1902-1917. Pappilan sali-interiööri tulee olemaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Mynämäen näyttelyn keskipiste, jonka ympärille rakennetaan ajankuvaa. Pappilan salissa pohditaan mm. kielikysymystä, politiikkaa, koulutusta, teknistä kehitystä, liikenneoloja, homeopatiaa sekä taidetta. Mynämäen vanhaan yhteiskouluun pystytettävän näyttelyn toteuttavat yhteistyössä Mynämäen kunnan kulttuuritoimi ja Wirmo-Seura ry.

Kirkkoherra F.W. Sipilä

Mynämäen seurakunnan pyynnöstä Brändön kirkkoherra F.W. Sipilä oli asetettu neljännelle ehdokassijalle v. 1901 Mynämäen kirkkoherranvaalissa. Sipilä oli nimittäin ollut Mynämäessä v. 1887 väliajan saarnaajana ja ilmeisesti tehnyt seurakuntalaisiin edullisen vaikutuksen. Tästä päätöksestä eräät paikkakunnan ruotsinkieliset henkilöt valittivat Suomen senaattiin. Valitus ei kuitenkaan johtanut tulokseen ja suomalaismielinen Sipilä sai vaalissa äänivyöryn ja tuli valituksi Mynämäen kirkkoherraksi.

Säätyvaltiopäivät olivat v. 1907 tulleet tiensä päähän ja maaliskuun vaaleissa vanhakantaista suomalaista puoluetta edustanut rovasti Sipilä tuli valituksi Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Eduskunnan avajaisjumalanpalveluksen alttaripalvelusta oli rovasti Sipilän kanssa suorittamassa varapastori A.K. Hedberg.

Turun – Uudenkaupungin rautatiehanke oli Sipilälle tärkeä ja hänet valittiinkin rautatievaliokunnan puheenjohtajaksi. Sipilä toimi välillä lakivaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa mutta palasi vuonna 1909 jälleen rautatievaliokuntaan. Uuttera työ toi tulosta ja 4.11.1909 eduskunta teki päätöksen tämän ns. ”silakkaradan” rakentamisesta. Sipilä toimitti myös Mynämäen telefooniyhtiön toimilupa-asian myönteiseen päätökseen senaatin kanssa v. 1907.

Kotipaikkakunnallaan Sipilä oli kiistelty henkilö, vaikka hän ei virkansa vuoksi osallistunut kunnalliseen päätöksentekoon. Ainoan poikkeuksen tekivät koulujen johtokunnat ja hän ehti osallistua Mynämäen jokaisen kansakoulun johtokuntaan. Lasten koulunkäynti olikin hänen erityisessä suosiossaan. Sipilä hankki myös Mynämäkeen v. 1908 perustetulle talouskoululle senaatilta vuotuisen 2500 mk avustuksen.

Rovasti Frans W. Sipilä ei saanut nähdä ajamansa rautatien valmistumista eikä Suomen itsenäistymistä, sillä kuolema kohtasi hänet kesken vasta alkaneen kansanedustajakauden 8. maaliskuuta vuonna 1917.

Sipilän pojat, Lauri ja Sulho, olivat taiteellisesti lahjakkaita. Laivastoupseerina elämäntyönsä tehnyt Sulho oli vaimonsa Greta Hällfors-Sipilän kanssa maamme eturivin modernisteja. Lauri puolestaan opiskeli arkkitehdiksi ja hänen kädenjälkensä on nähtävissä useissa julkisissa rakennuksissa Turun seudulla.

Kuvassa: Yllä - Mynämäen pappilan sali 1900-luvun alussa kesäasussa. Huonekalut on peitetty, mutta samat kuinTurussa 2015 otetuissa kuvissa.Huomaa empirepeili ja pianon päällä näkyvä taulu. Pianoa soittaa Mandi Sipilä, FW Sipilän puoliso.
Alempi kuva - Frans Wilho Sipilä.