Yrjö Liipola

Suomen Vapaudenpatsaan tekijä

Kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola tunnetaan suurten monumentaalisten patsaiden tekijänä. Yksi hänen tärkeimmistä teoksistaan on Vaasan kauppatorilla sijaitseva Suomen Vapaudenpatsas. Ehdotuksen patsaan pystyttämisestä teki C.G. Mannerheim vuonna 1918. Patsaan suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon osallistui 42 taiteilijaa. Yrjö Liipolan ehdotus - Pohjan poika rynnistää - valittiin kilpailun voittajaksi. Patsas paljastettiin vasta kesällä 1938. Vaasassa oleva patsas jalustoineen on 14 metriä korkea.

Yrjö Liipolan Taidemuseossa on nähtävänä Suomen Vapaudenpatsaan pienoismalli sekä jalustassa olevat reliefit ja leijona. Luonnollisessa koossa on museolla nähtävänä patsaassa olevan nuoren miehen pää.

Yrjö Liipola – Muotokuvien tekijä kaukana kotoa

Professori Yrjö Liipola (1881- 1971) oli Koskelaissyntyinen kuvanveistäjä, jonka tuotanto käsittää isoja monumentaalisia teoksia, pienoispatsaita ja muotokuvia. Yrjö Liipolan Taidemuseo on Koski Tl:ssä sijaitseva museo, jossa on professori, kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistosten perusnäyttely, piirroksia ja valokuvia. Esillä on noin 200 teosta, joista varhaisimmat teokset ovat 1900-luvun alusta.

1900-luvun alussa Yrjö Liipola oli Suomen itsenäisyyden vankkumaton puolustaja. Hänen toimintansa itsenäisyyden puolustajana ärsytti silloisia viranomaisia ja hänestä tehtiin pidätysmääräys. Hän joutui lähtemään Suomesta pakoon ja päätyi Unkariin, jossa hän lopulta asui noin 30 vuotta. Unkarissa nuori taiteilija lähti luomaan taiteellista uraansa yrittäen integroitua unkarilaiseen taideyhteisöön.

Sarajevon attentaatissa kesällä 1914 serbialaisnuorukainen surmasi Itävalta-Unkarin kruununperillisen. Liipola oli appensa kanssa eläinnäyttelyssä, kun sai tiedon tapahtumista. Ilmapiiri muuttui nopeasti ja serbialaisille haluttiin kostaa. Liipola oli kiinnostunut toimimaan sodan kirjeenvaihtajana ja hän sai Helsingin Sanomilta kirjeenvaihtajatodistuksen. Tilanne kuitenkin kehittyi vaaralliseksi ja hän ei lähtenyt rintamalle toimittajaksi.

Liipolan oli sodan aikana hankala saada tietoa Suomen tapahtumista, koska postikaan ei toiminut. Keväällä 1918 Unkariin saapuivat professori Paasonen ja senaattori Samuli Sario, jotka yrittivät ostaa viljaa Suomen valtiolle. Miehet kertoivat Liipolalle uutisia Suomen itsenäistymisestä ja jääkäreistä. Liipola lähti 1919 kohti Suomea, mutta ei saanut matkustusasiakirjoja järjestymään vaan joutui Berliinistä kääntymään takaisin Budapestiin.

Liipolan työskentely jatkui tuotteliaana sodasta huolimatta. Hän oli vakiinnuttanut paikkansa unkarilaisen taiteen kentässä. Hän teki pienoispatsaita ja muotokuvia, ja olojen rauhoituttua hän sai isoja tilauksia Suomesta etenkin vapaussodan sankaripatsaita.

Liipolan museossa on esillä monia taidokkaita muotokuvia, jotka kuuluivat olennaisesti Liipolan taiteelliseen tuotantoon. Liipola on tehnyt muotokuvia aina presidenteistä naapurin poikaan. Muotokuvien materiaaleina ovat kipsi, terrakotta, pronssi tai marmori. Museolla on esillä vain yksi muotokuva vuodelta 1917, kenraali M. Lipcseyn kipsinen muotokuva.